Kerää askartelumateriaalia luonnosta
Metsänneidon rannerengas
Saat näppärästi upean rannerenkaan tai helmet koivun tuohesta. Kuumassa vedessä pienet tuohenpalaset menevät kippuraan ihan itsestään. Tuohi on puulle kuin iho ihmiselle. Se suojaa puuta vahingoittumasta. Älä siis kisko tuohta kasvavasta puusta.
Toimi näin:
- Leikkaa tuohesta noin 1 cm:n levyisiä kolmion ja suorakaiteen muotoisia palasia.
- Päästä vesihanasta vatiin niin kuumaa vettä kuin sieltä tulee. Ole varovainen, ettet vahingossa kaada vettä päällesi.
- Laita tuohenpalaset kuumaan veteen ja anna niiden olla siinä niin kauan, että ne käpristyvät (muutama minuutti). Jos tuohet eivät käperry helposti, ohenna niitä eli poista ohuita tuohikerroksia.
- Pujota käpertyneet tuohihelmet pellavalankaan ja solmi langan päät lopuksi yhteen.
Pohdittavaksi:
Kun tarvitaan tuohta, mutta sitä ei saa ihan mistä tahansa ottaa, voidaan tutustua yhdessä jokamiehenoikeuksiin. Kaarnaa tai tuohta saa irrottaa vain kaadetuista puista. Ohjaajalle: Erikokoisia helmiä saat pidentämällä, kaventamalla tai paksuntamalla suikaletta. Myös tuohen paksuuteen kannattaa kiinnittää huomiota; yli millin paksu tuohi on jo liian jäykkää kiertymään helmeksi. Ohuesta tuohesta voi tehdä erityisen pitkän suikaleen, näin pintakuviosta tulee kauniin kierteinen. Tuohi käpristyy rullalle kun sen laittaa kiehuvaan veteen. Jos paksu tuohi temppuilee, sen voi ”esitaivuttaa” kastamalla kiehuvaan veteen.
Taidetta jäästä
Talvella metsäretkeltä voi tuoda muutaman kuusenoksan sekä maasta löytyneitä risuja mukanaan ja loihtia vedestä ja oksista kauniin jäätaulun. Suojakelin jälkeen teoksesta jää vain muisto, mutta taulun voi taas pakkasten saapuessa tehdä uudelleen. Tässä tehtävässä valmistetaan jäinen taulu luonnonmateriaaleista.
Tarvikkeet:
- Kuusenoksia
- Vettä
- Uunipelti
- Rautalankaa
Toimi näin:
- Kaada uunipellin tai muun laakean astian pohjalle vettä.
- Tiputa veteen koristeeksi kuusenoksia tai muita haluamiasi luonnonmateriaaleja.
- Laita veteen rautalangasta myös kiinnityslenkit.
- Vie astia pakkasella ulos jäätymään.
- Kun astia on jäätynyt, tuo se joksikin aikaa sisälle, kunnes jäätaulu irtoaa astiastaan.
- Ota taulu pois astiasta ja ripusta se rautalangalla kiinnityslenkeistä ulos mieleiseesi paikkaan kuten ikkunan ulkopuolelle tai parvekkeelle.
Ohjaajalle:
Koristeluun voidaan käyttää myös muita luonnonmateriaaleja sekä erikokoisia ja muotoisia muotteja.
Puut talviasuissaan
Lehtipuut, tunnistaa helpoiten niille ominaisista lehdistä mutta entäpä kun tulee talvi? Puut pudottavat lehtensä syksyllä säästääkseen energiaa. Näin ne pärjäävät karun talven yli. Lehtipuut näyttävät talvisissa asuissaan kaljuilta, eikä niitä meinaa tunnistaa. Tässä tehtävässä opit tunnistamaan talviasuisia lehtipuita.
Työohje:
- Lähde talviseen luontoon katsomaan minkälaisia lehdettömiä puita lähistöllä on. Tunnistatko yhtään? Lumipeitteen alta voi olla vaikeaa havaita oksia, mutta jos ympäristö on tuttu, muistele mikä puu paikalla kesällä oli. Kopistele lunta pois muutamasta oksasta, jotta saat ne näkyville.
- Opi tunnistamaan eri puita ilman lehtiä. Etsi ainakin kolme seuraavista: koivu, pihlaja, paju, tuomi, vaahtera ja tammi. Katso miltä puu kokonaisuudessaan näyttää. Kiinnitä huomiota erityisesti silmuihin, puun muotoon ja siihen miltä oksa tuntuu sormien välissä.
- Valokuvaa tai piirrä oksia.
Ohjaajalle:
Voidaan yhdessä keskustella siitä, mikä puu oli helpoin tunnistaa ja miksi.
Lisätietoja: http://www.metla.fi/asiakaslehti/2010/2010-1-asiakaslehti_talvi-jortikka.pdf
Jäälyhty
Pimeisiin talvi-iltoihin saa loihdittua valoa ja lämpöä erilaisilla tunnelmallisilla ulkolyhdyillä. Läpikuultavan ja kauniin lyhdyn saa jäädyttämällä sen ämpäriin, kakkumuottiin tms. Lyhtyjä voi tehdä koko talven, niin kauan kuin on pakkasta.
Jäälyhty kakkuvuokaan
- Täytä kakkuvuoka vedellä, anna jäätyä joko pihalla tai pakastimessa.
- Kasta vuoan ulkopinta lämpimällä vedellä, kumoa jääkakku.
- Aseta lyhdyn keskelle kynttilä.
Jäälyhty ämpärissä
- Kaada ämpäriin kylmää vettä.
- Vie ämpäri pakkaseen. Tarkkaile reunojen jäätymistä, kun jään paksuun on 3–5 senttiä, on lyhty valmis. Parinkymmenen asteen pakkasella jäädytysaika on noin kymmenen tuntia.
- Jos lyhty ei irtoa ämpäristä, kaada ämpärin pinnalle lämmintä vettä.
- Riko jään pinta ja kaada vesi pois. Yleensä aukko tehdään ämpärin pohjapuoleen ämpärin kapeampaan päähän.
- Polta lyhtyä palamattomalla alustalla.
Jäätiiliä maitopurkilla
- Maitopurkin jäätyminen läpeensä vie parinkymmenen asteen pakkasella tai pakastimessa pari vuorokautta. Jos 2. käytät pakastinta, aseta purkin alle astia, jos purkki halkeaa.
- Kastele purkit kuumaan veteen ja poista jääpalikka.
- Kokoa lyhty maitopurkeista asettelemalla niitä vaakatasossa, päällekkäin tai pystypäin vierekkäin. Jo viidestä pystypäin olevasta tölkistä saa hyvän kokoisen jäälyhdyn.
Ohjaajalle:
Koristeeksi voi laittaa heiniä, oksia, marjoja kunhan vaan muistaa paloturvallisuuden.
Helmikuun retki: Pilkkiretki
Pilkkiminen on talvikalastusta, jossa kalastetaan jäähän kairatun reiän kautta. Pilkkiongintavälineillä voi kalastaa myös avoveden aikaan, esim. veneestä tai laiturilta. Pilkkiminen on toimintana melko halpaa ja helposti toteutettavaakin, sillä siihen ei vaadita lupia. Toimintaa hankaloittaa hieman haasteellinen vuodenaika ja sääolosuhteet.
Tarvikkeet:
- Pilkkivapa + pilkki
- Syötit (surviaisen- ja kärpäsentoukat, madot)
- Jääkaira avannon tekemiseen
- Sohjokauha avannon puhdistamiseen
- Jäänaskalit
- Pilkkijakkara
- Säähän sopiva varustus
- Muovipussi saaliille
Toimi näin:
- Kairaa jäähän reikä.
- Putsaa reikä sohjokauhalla jääsohjosta ja lumesta.
- Laita pilkkiin syötti.
- Laita pilkki syötteineen avantoon ja seuraa pilkin päätä.
- Kun pilkkivavan pää nykii, todennäköisesti pilkissä on kala. Nosta vavan avulla pilkki vedestä nopeasti ja tasaisesti.
- Poista kala koukusta, laita uusi syötti ja jatka kalastamista.
Ohjaajalle:
Pilkkiminen on maksutonta ja jokamiehenoikeuksiin kuuluvaa, sen harrastamiseen ei tarvita lupaa. Kaloja saa usein paremmin kaislikoista ja suojaisista paikoista. Huomioikaa turvallisuus. Jää saattaa olla toisista kohtaa vahvaa ja toisista heikkoa. Muistakaa pukeutua lämpimästi, sillä paikallaan ollessa tulee helposti kylmä.
Muuta:
http://www.kalastajat.com/abc/pilkkiminen.php
Kuukauden eläin: Kalojen elämää
Kala on yleisnimitys vedessä eläville, kiduksilla hengittäville, selkärankaisille eläimille. Ennen kaloja pidettiin yhtenä selkärankaisten luokkana, mutta nykyisen käsityksen mukaan ne kuuluvat useisiin eri luokkiin eikä kaloja voida pitää tieteellisen luokittelun ryhmänä.
Pohdi miksi delfiinit ja valaat eivät ole kaloja vaikka asustelevatkin meressä?
Kaloja on löydetty lähes jokaisesta suuresta vesialueesta, sekä suolaisista meristä että makean veden järvistä ja lammista. Kaloja elää aivan pinnan tuntumasta tuhansien metrien syvyyteen asti.
Suomen vesiltä on kaikkiaan tavattu 97 eri kalalajia. Tunnetko suomen kalat? Tutustu suomen kalalajeihin muistipelin ja värkuvien avulla seuraavassa linkissä: http://www.ahven.net/opetusmateriaali/index.html
Mitä kalat tekevät talvella?
Kalojen suhtautuminen talveen vaihtelee valtavasti. Jotkin lajit, kuten ruutana ja suutari viettävät sen miltei horrosta muistuttavassa tilassa. Niiden elintoiminnat ovat silloin hyvin hitaita, mm. sydämen syke on harva.
Eräät lämmintä vettä suosivat kalalajit, mm. kuhat ja lahnat, pakkautuvat talveksi mielellään järvien syvänteisiin tiheiksi muodostelmiksi. Monet tavallisimmat kalamme, kuten mm. ahven ja särki, välttävät alle puolitoista-asteista vettä.
Ruutanat on kuitenkin varustettu poikkeuksellisin avuin, mikä mahdollistaa hengissä pysymisen, vaikka happi loppuisi vedestä väliaikaisesti täysin.
made porskuttaa iloisesti ja lisääntyykin vielä lähellä nollaa olevassa lämpötilassa. Samalla tavoin nieriä ja muut lohikalat viihtyvät mainiosti talvisissa olosuhteissa, kunhan vain happea on riittävästi.
Erityisesti pienille kalanpoikasille talvi saattaa olla kohtalokas. Elleivät ne ole kasvaneet riittävän kookkaiksi edellisen kesän aikana, saattavat kertyneet energiavarastot osoittautua riittämättömiksi ja tuonen viikate karsii niiden lukumäärän murto-osaan syksyisestä.
Lisätietoja: http://www.skes.fi/suomen_kalat Suomen kalat
Akvaarioelämää
Haaveiletko omasta akvaariosta tai kiinnostaako sinua akvaariokalojen elämä? Selvitä onko tuttavillasi akvaario tai käy akvaariokaupassa tutustumassa akvaariokalojen elämään. Pistä nenäsi lasiin kiinni ja katso, kuinka kala ui.
Tiedätkö, juoko kala vettä? Jos olet allerginen eläimille, akvaariokalat luultavasti sopivat sinulle lemmikeiksi.
Olet nyt tutustunut akvaarion pitämiseen. Haluaisitko itse hankkia akvaarion? Mieti sekä hyvät ja huonot puolet.
Lisätietoja: http://www.akvaarioon.fi/