Lapset ja perheet - joulukuu

Kerää luonnosta askartelumateriaalia yhdessä lasten kanssa

askartelumateriaalia luonnosta

 

Käpytonttu

Käpy on muodoltaan ja värisävyltään hyvin kaunis ja koristeellinen. Se ei tarvitse kuin palan punaista huopaa, niin tyylikäs joulukoriste on valmis. Käpy on muodoltaan ja värisävyltään hyvin kaunis ja koristeellinen. Se ei tarvitse kuin palan punaista huopaa, niin tyylikäs joulukoriste on valmis. Käpy on muodoltaan ja värisävyltään hyvin kaunis ja koristeellinen. Se ei tarvitse kuin palan punaista huopaa, niin tyylikäs joulukoriste on valmis.

Tarvikkeet:

  • Männynkäpyjä,
  • Huopaa,
  • Kulkunen,
  • Pellavalankaa,
  • Liimaa

Työohje:

  1. Leikkaa huovasta kolmion muotoinen tonttulakkii
  2. Liimaa se kävyn päälle. Laita liimaa myös taakse sauman kohtaan.
  3. Sido tonttulakin pää pellavalangalla ja kiinnitä siihen kulkunen.
  4. Kiinnitä ripustuslanka.

Ohjaajalle: Kävyt voidaan kerätä jo syksyllä. Kävyistä voidaan askarrella myös käpyeläimiä.

 

Pajutähti/Olkitähti

Kun keräät pajuja tähteä varten, tarkkaile kuinka paljon erivärisiä pajuja löydät. Saat kauniin lajitelman kun
käytät hyväksesi värivaihtelua. Kauniit tähdet koristavat niin joulukuusta kuin lahjapaketteja.

Tarvikkeet:

  • Pajua tai olkea
  • Tummaa ohutta rautalankaa,
  • Puuvillakangasta tai -nauhaa
  • Pellavalankaa
  • Oksasakset

Työohje:

  1. Katko oksista noin 12 cm pituisia pätkiä. Yhteen tähteen tarvitset kuusi samanvahvuista oksanpätkää.
  2. Sido kaksi oksaa toisiinsa rautalangalla 1 cm etäisyydeltä päistä.
  3. Sido kolmas oksa toiseen edellä sidotuista oksista.
  4. Yhdistä kaksi avonaista päätä rautalangalla niin, että oksista muodostuu kolmio.
  5. Aloita toisen kolmion tekeminen kuvien 2 ja 3 mukaisesti.
  6. Pujota kolmiomuodostelma valmiiseen kolmioon niin, että oksat asettuvat vuoroin kolmion oksien alta ja
    vuoroin päältä.
  7. Sido lopuksi avoimet päät yhteen rautalangalla.
  8. Leikkaa puuvillakankaasta ohuita suikaleita ja sido niistä pienet rusetti rautalankojen päälle. Tee
    pellavalangasta ripustuslenkki.

Ohjaajalle: Pajujen sijaan voit tähtien raaka-aineena käyttää myös olkia.

 

Kaarnasydän

Kullattu kaarnasydän on hyvin monikäyttöinen kaunis koriste. Se sopii esimerkiksi koristamaan
havukranssia tai viimeistelemään lahjapakkauksen. Kaarnasydämestä saat helposti myös leimasimen. Hio
hiekkapaperilla toinen puoli sileäksi. Kaarnalla painettaessa syntyy kaunis, elävä painojälki.

Tarvikkeet:

  • Kaarnaa
  • Puukko
  • Ruuvi
  • Ruuvimeisseli
  • Kultamaalia
  • Pellavalankaa
  • Hiekkapaperia

Työohje:

  1. Veistä kaarnasta rosoinen pinta pois.
  2. Muotoile puukolla kaarnasta sydämen muotoinen. Tee sydän keskeltä kuperaksi
  3. Tee ruvilla ja ruuvimeisselillä varovasti reikä sydämen yläosan keskelle.
  4. Jos haluat pinnasta tasaisen, hio se hiekkapaperilla.
  5. Maalaa sydän kultamaalilla ja anna kuivua. Jos haluat, että sydän näyttää vanhalta, raaputa kultamaalia
    vähän pois puukolla.
  6. Tee pellavalangasta ripustuslenkki ja rusetti.

 

Maustesydän

Joululle tuoksuva sydän koristaa hillopurkit, lahjapaketit, kukkaasetelmat
ja joulukusen. Voit myös antaa maustesydämen lahjaksi tai
tehdä myyntiin, pakkaa se sellofaaniin ja sulje pussi pellavalangalla.

Työvälineet ja tarvikkeet:

  • Rautalankaa
  • Pihdit
  • Kuivattuja omenaviipaleita, neilikoita,
    laakerinlehtiä, kanelitankoja
  • Kultaspiraalilankaa

Toimi näin:

  1. Taivuta rautalangasta sydämenmuotoinen kuvio
  2. Asettele omenat, kanelit, laakerinlehdet ja neilikat kuvion päälle ja kiedo kultaspiraalilankaa
    sydämen päälle. Käännä sydän toisinpäin ja tee sama toiselle puolelle
  3. Taivuta rautalangasta pieni ripustuslenkki ja kiinnitä se sydämeen

Ohjaajalle:

Voitte samalla pohtia mistäpäin nämä erilaiset tuoksut ovat kotoisin, miten en kasvavat luonnossa ja
mikä näistä tuoksuista on paras.

 

Taikataikina

Taikataikina on helppo ja halpa muovailumassa lapselle.

Idea:

tee vaikka tavaroita nukkekotiin. Kotoa löytyvistä aineksista saa nopeasti tehtyä taikataikinaa eli suolataikinaa, joka toimii muovailuvahan tavoin lasten luomisleikeissä. Taikina on helppo tehdä. Koska taikina on tehty ruoka–aineista ja on myrkytöntä, ei ole vaarallista vaikka taikinaa joutuisi lapsen suuhun. Suolaisuus varmistaa, ettei lapsi halua kokeilla taikinan maistamista toistamiseen.

Taikataikinan resepti:

  • 3 dl jauhoja
  • 1,5 dl suolaa
  • 1,5 dl vettä
  • 1 rkl ruokaöljyä.
  1. Sekoita keskenään jauhot ja suola ja lisää vesi sekä ruokaöljy. Vaivaa ainekset kiinteäksi massaksi. Jos
    taikina on tahmeaa, lisää hieman jauhoja. Jos taikina murenee liian helposti, voit lisätä hieman vettä.
  2. Taikataikinan muovailu
    Ideoita taikataikinan käytölle on rajattomasti. Taikinasta voi muovailla eläimiä, erilaisia hahmoja, joulukuusen koristeita ja joulutonttuja, pienen lumilyhdyn tai ruokia nukkekotiin. Muovailtaessa kädet kuivuvat helposti. Pese välillä kädet ja hiero hieman öljyä käsiin, jotta taikinan muovailu sujuu paremmin. Muovailun apuvälineinä voi käyttää kaikkea keittiöstä löytyvää: veitsiä, hammastikkuja, pillejä ja piparkakkumuotteja. Valkosipulipuristimen avulla saa tehtyä hauskat hiukset hahmoille.
  3. Taikataikina–hahmojen kovettaminen
    1. Sijoita valmiit hahmot leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, jotta ne on helppo sujauttaa uuniin. Hahmot
      kuivuvat myös huoneenlämmössä, mutta huomattavasti hitaammin kuin uunissa. Taikinasta ei kannata
      tehdä korkeita hahmoja, koska ne saattavat painua kasaan.
    2. Säädä uuni 125 asteeseen ja kuivata hahmoja noin tunnin verran. Isot hahmot saattavat vaatia kuivuakseen
      pidemmän ajan. Hahmot voi voidella kananmunalla ennen paistamista.
    3. Sillä aikaa, kun hahmot kuivuvat uunissa, voi valmistella hahmojen maalaamista ja siivota keittiön yhdessä
      lasten kanssa.
  4. Taikataikina–hahmojen maalaaminen ja koristelu
    Uunikuivatuksen jälkeen hahmot saavat jäähtyä hieman ennen maalaamisen aloittamista. Maaleiksi sopivat
    esimerkiksi vesivärit ja akryylivärit.
  5. Koristele hahmot lopuksi ruoka–aineilla:
    1. Maalatun pullapitkon päälle voi sirotella hieman sokeria.
    2. Patongin päälle ripotellaan jauhoja tai leivinjauhoja.
    3. Lumilyhdyn päälle sirotellut leivinjauhot antavat lumisen vaikutelman.
    4. Kahvipurut toimivat pienten perunoiden ”multana”.

 

Kuukauden eläin: Poro

Poro on pohjoisessa elävä puolivilli kotieläin. Poronhoito on perinteinen saamelaisten elinkeino. Ensimmäisten porojen kesyttäminen lienee tapahtuneen myöhäiskeskiajalla. Poro polveutuu peurasta (tunturipeurasta).

Poro on sarvellinen hirvieläin, joilla molemmilla sukupuolilla on sarvet. Sarvet vaihtuvat vuosittain. Pohjoisen kylmistä talvista selvitäkseen, poroilla on hyvin lämpöä eristävä turkki, joka on tiheän peitinkarvan ansiota. Väriltään turkki on useimmiten harmaan, vaaleanruskean ja valkoisen kirjava. Urosporo voi painaa 90–180 kg ja korkeus voi olla jopa 127 cm. Naarasporo on hieman kooltaan pienempi: painoa niillä on 60–100 kg.

Poro on märehtijä ja sillä on neljä mahaa, joissa se pilkkoo syömäänsä ruokaa. Poroja laidunnetaan tuntureilla ja Metsälapin alueella. Kesällä porojen ruokavalioon kuuluu pääsääntöisesti puiden lehdet, jäkälä, heinä ja ruoho. Syksyllä porot varautuvat lähestyvää talvea varten syömällä lisäksi mm. sieniä. Talvella porot etsivät ravinnokseen ensisijaisesti jäkälää paksunkin lumipeitteen alta, mutta myös heinäkasveja ja varpuja. Talvella porot laihtuvat ja ruuansulatus muistuttaa enemmän yksimahaisen ruuansulatusta. Porojen suuren määrän seurauksena Lapin jäkäläpeite on kulunut huomattavasti ja siksi nykyisin poronhoitoalueilla on yleistynyt porojen talviruokinta.

Poro on laumaeläin ja ne elävätkin 5-500 poron laumoissa eli tokissa. Laumoissa ne vaeltavat hakien ruokaa ja vettä. Joskus nuoret urosporot saattavat vaellella yksinkin. Poron kiima-aika on syys-lokakuussa ja se kantaa vasaansa n. 7kk. Poro vasoo tavallisesti touko-kesäkuussa. Syntyessään poronvasa painaa keskimäärin 5-7 kiloa. Vastasyntynyt vasa on riippunainen emän maidosta, joka sisältää kasvun kannalta tärkeitä ravintoaineita. Poronvasa kehittyy nopeasti ja syntymäpaino kaksinkertaistuu jo ensimmäisen kuukauden aikana. Emä ja usein myös muu lauma puolustavat pientä vasaa vaaran uhatessa. Vasa on itsenäinen jo vuoden iässä. Poron elinikä voi olla 18–20 vuotta.

  • Porouros = hirvas
  • Poronaaras = vaadin
  • Poron jälkeläinen = vasa

Poro on yksi sosiaalisimmista sorkkaeläimistä. Luonnossa poro yleensä pakenee ihmistä, mutta vankeudessa ne käyttäytyvät yleensä uteliaasti ja pelottomasti. Syksyllä kiima-aikaan täysikasvuiset urosporot voivat olla vaarallisia myös ihmiselle, jos niitä häiritään. Urosporot ottavat rajuja sarvikahakoita naaraista keskenään. Urosporo voi otaksua myös ihmisen kilpailijaksi ja hyökätä tämän kimppuun.

Syksyllä porot kerätään yhteen, jolloin ne lajitellaan ja valitaan teuraaksi menevät porot. Toisen kerran porot kerätään kasaan Juhannuksen tienoilla, jolloin vasat merkitään omistajansa ”sanoilla”, eli puukon viilloilla porojen korviin.

Ohjeet pdf -tiedostona

Joulukuun ohjeet