Vihreän Veräjän luontotoiminnan päämaja on merenrantojen, niittyjen ja suojeltujen metsien kupeessa oleva Skatan tila. Tila sijaitsee metromatkan päässä Helsingin keskustasta Vuosaaren Uutelassa. Olemme toimineet tilalla vuodesta 2017 lähtien.
Tila tarjoaa hyvät puitteet toteuttaa ja kehittää luontolähtöistä toimintaa, kuten puutarha-, maatila- ja eläinavusteista toimintaa. Skatan tilan oivallinen sijainti luonnonsuojelualueen ja meren läheisyydessä antaa monipuolisen toimintaympäristön mm. kalastukselle, retkeilylle ja luonnosta nauttimiselle.
Tila on Vihreälle Veräjälle monipuolinen paikka mm. koulutusten ja tapahtumien järjestämiseen sekä materiaalien tuottamiseen. Tarjoamme tilan puitteita ja ympäristöä kaikkine mahdollisuuksineen myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen itsenäisen luontolähtöisen toiminnan toteuttamiseen. Myös tilan läheisyydessä sijaitseva kaupungin omistamaa kotaa on mahdollista käyttää.
Teemme Skatan tilalla yhteistyötä useiden järjestöjen kanssa. Kesäisin Pääkaupunkiseudun 4H -yhdistys tuo tilalle kesäeläimiä ja järjestää eläinleirejä lapsille.
Kulttuurihistoriallisesti merkittävän Skatan tilan omistaa Helsingin kaupunki. Sininauhaliiton Vihreä Veräjä vuokraa tilaa kaupungilta.
Historia
Skatan tilan ympäristö edustaa Uutelan vanhinta kulttuurimaisemaa ja tilan historia alkaa jo 1500-luvulta. Skatan alueen kaksi tilaa ilmestyivät aikakirjoihin vuoden 1540 Porvoon läänin voudintileissä Norsbyn pienen, kahdesta maatilasta koostuvan kylän nimellä. Kylä oli tuolloin ollut olemassa jo kaksi tai kolme sataa vuotta.
Skata on saanut nimensä sijainnistaan pitkällä terävällä niemellä, jota kutsuttiin vanhassa ruotsin kielessä sanalla skata. Skataby viljelyalueineen esiintyy ensimmäisen kerran kartalla maanmittari Samuel Brotheruksen vuonna 1698 piirtämässä kauniissa maakirjakartassa.
Skatan vieressä sijainnut toinen maatila sai nimen Nybondas, kun uusi talonpoika (ruots. nybonde) otti syystä tai toisesta autioituneen naapuritilan viljelykseen. Maakirjassa Nybondas esiintyy eri muodoissa 1700-luvun alusta lähtien. Uutelan ulkoilualue on saanut nimensä Nybondas-nimen käännöksestä.
Skata 1900-luvulla
Kymi Oy:n johtoon kuulunut Gösta Björkenheim hankki Nybondasin omistukseensa vuonna 1910 ja rakennutti tilalle uuden päärakennuksen kauemmaksi talousrakennuksista ja vanhasta Nybondasin päärakennuksesta. Päärakennuksessa toimi vuokralla Väestöliiton Skatan kotisisaropisto vuodesta 1945 ja muutamaa vuotta myöhemmin Väestöliitto osti rakennuksen ja opiston nimi muuttui Meriharjun kotisisaropistoksi.
Helsingin kaupunki osti Nybondasin tilan maat vuosina 1952 ja 1953. Alueesta muodostettiin Uutelan ulkoilualue. Meriharjun rakennuksen kaupunki osti Väestöliitolta vuonna 1970. Meriharju toimi pitkään nuorisoasiainkeskuksen kurssikeskuksena. Vuodesta 2010 alkaen siellä on toiminut Luontotalo Meriharju.
Kaupungin omistuksen aikana Skatan tilan rakennuksia sekä entisiä viljely- ja niittyalueita on vuokrattu useille eri toimijoille. Ruskeasuolla pääasiassa toimiva Keskustallin ratsastuskoulu piti vuodesta 1953 alkaen 1970-luvun alkuun asti kesäisin ratsastusleirejä Skatassa. Kuvataiteilija Miina Äkkijyrkkä vuokrasi Skataa vuosina 1996–2010. Äkkijyrkän aikana Uutelan niityillä laidunsi pitkästä aikaa lehmiä.
Sininauhaliitto on vuokrannut Skatan tilaa vuodesta 2017.
Skatan tilan rakennukset ja luontoympäristö
Nykyään Skatan maatilan aikaisista rakennuksista on jäljellä päärakennus eli tilanhoitajan rakennus, navetta, aitta ja entinen tuulimylly sekä vaja. Kiinteistöviraston kokoamien kiinteistötietojen mukaan pääosin hirsirakenteinen päärakennus on valmistunut vuonna 1915 ja rapattu kivinavetta vuonna 1935. Molemmissa rakennuksissa on ilmeisesti kuitenkin mukana eri-ikäisiä osia. Rakennukset on remontoitu vuosina 2012–2013. Hirsinen aitta sekä rapattu tiilinen tuulimyllyrakennus ovat 1800-luvulta tai 1900-luvun alkupuolelta. Tuulimyllyn neljä myllyn siipeä purettiin 1930-luvulla.
Kaikki rakennukset ovat suojeltuja asemakaavassa sr-2 merkinnällä rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina.
Lisäksi Skatan päärakennuksen eteläpuolella on kaupungin luontotietojärjestelmään merkitty luontoalueena paikallisesti arvokas pieni perinneympäristö Skatan pihaketo. Päärakennuksen pihalta etelään päin viettävän rinteen alaosassa on melko hyvin säilynyttä ketokasvillisuutta. Heinäisellä kedolla valtalajeja ovat nurmirölli, ketoneilikka ja ruusuruoho. Huomionarvoisia lajeja ovat mäkikaura, ketomaruna, ruusuruoho, mäkivirvilä ja humalanvieras.
Lähde: Matti Lipposen kooste Skatan tilan historiasta