Kerää luonnosta askartelumateriaalia yhdessä lasten kanssa
Risunoita
Suomessa kasvaa kolme koivulajia: vaivaiskoivu, rauduskoivu ja hieskoivu. Näiden lisäksi lapissa tavataan hieskoivun alalajia tunturikoivua. Vaivaiskoivu pystyy myös risteytymään vaivaiskoivun ja tunturikoivun kanssa. Pihakoivun oksista syntyy veikeä risunoita.
Tarvikkeet:
- Taipuisia koivunoksia
- Ohutta mustaa rautalankaa
- Puuvillalankaa
- Oksasakset
- Erikeeperiä
- Puuvillakankaisia tilkkuja
- n. 30 cm pituinen ohut keppi
Työohje:
Vartalo:
- Taita noin 3 cm:n paksuinen nippu puolimetrisiä koivunoksia kaksin kerroin ja sido
rautalangalla taitekohdasta (noidan päälaki). - Sido nippu yhteen 3 cm:n päästä taitekohdasta (kaula).
Kädet: - Sido noin 1,5 cm:n paksuinen nippu 16 cm pituisia koivunoksia molemmista päistä yhteen
puuvillalangalla (ranteet). Tasoita nipun päät - Aseta käsiosa vartalo-osan oksien väliin ja sido vartalo rautalangalla 5 cm:n päästä kaulastya
(vyötärö). Jos noidan hameen helmaosa näyttä liian kapealta, työnnä lisää oksia helmaosan
väliin. Tasoita lopuksi helma. - Leikkaa tilkuista pdf -ohjeissa olevien mallipiirrostenmukaisesti huivi ja esiliina ja liima ne paikoilleen
- Pane liimaa kepin päähän ja aseta noita kepinnokkaan.
Ohjaajalle:
Jos koivunoksat ovat jäisiä, kylmiä tai kuivuneita, liota niitä lämpimässä vedessä ennen työstämistä.
Villatipuliini
Sesonkien parhaimmat koristeet ovat lasten tekemiä. Neulahuovutus onnistuu niin lapsilta kuin aikuisilta, tee vaikka koko kanaperhe.
Tarvikkeet ja työvälineet:
- Superlonia vartaloon ja työalustaksi
- Keltaista huovutusvillaa
- Huovutusneuloja
- Askartelusilmiä
- Oranssia nenämateriaalia
- Rautalankaa
- PVA-liimaa
Työohje:
- Muotoile saksilla tipulle vartalo superlonista ja kääri sen päälle peittävä kerros villaa.
- Huovuta neulalla villa kiinni superloniin.
- Muotoile rautalangasta tipulle jalat. Tee isot, jotta tipu pysyy pystyssä, paina rautalangan terävät päät superloniin kiinni.
- Liimaa tipulle silmät ja nenä.
Ohjaajalle:
Mallin nokka on tehty raakana kuivatusta pihlajanmarjasta, mutta nenäksi käy kaikenlainen oranssi materiaali.
Veikeät pääsiäismunat
Yleisimpiä tapoja värjätä pääsiäismunia on keittää niitä sipulinkuorien kanssa. Kuorista saat kauniita keltaisen ja
ruskean sävyjä. Munien koristeleminen onnistuu samalla kätevästi, kun kiinnität munan pintaan lehtiä tai pieniä
kukkia.
Tarvikkeet:
- Pieniä kasvin lehtiä (esimerkiksi yrttien)
- Kananmunia
- Ohut kreppisukan palanen
- Lankaa
- Sipulinkuoria
Työohje:
- Tyhjennä ensin kananmuna tekemällä reiät parsinneulalla munan molempiin päihin. Puhalla
toisesta päästä voimakkaasti munan sisälle, jolloin sisältö tulee toisesta päästä ulos. Huuhtele
kananmuna lopuksi. - Asettele seuraavaksi koristeet kananmunan pintaan. Kastele lehti vedellä ja paina se kiinni
munan pintaan. - Pingota kreppisukanpalanen tiivisti munan ympärille ja sido kiinni langalla. Näin lehdet pysyvät
tiiviisti paikoillaan. - Laita kananmuna kiehumaan sipulinkuorien sekaan. Ole varovainen kiehuvan veden kanssa.
Kierittele ja peittele kevyitä tyhjennettyjä munia, jotta väri tarttuisi niihin tasaisesti. Mitä
kauemmin munat ovat väriliemessä, sitä tummempia ja voimakkaamman värisiä niistä tulee. - Poista lopuksi sukka ja lehdet munan päältä. Lehden kuvio on värjäytynyt eriväriseksi tai jäänyt
valkoiseksi.
Lähde: www.4H.fi
Krassitukat
Krassitukkien teko on hauskaa ja helppoa. Iloisen ekopääsiäiskoristeen voi tehdä kananmunan kuoreen. Pääsiäisen mentyä, voi tukan syödä! Miniversot ovat ihanteellinen tapa opettaa lapsille tuoreiden kasvisten kasvattamista.
Versoja voi kasvattaa ympäri vuoden ja niiden kasvua ja itämistä on hauska seurata. Kokeile erilaisten krassien siemeniä, voit myös kylvää auringonkukansiemeniä, vehnää tai tattaria.
Tarvikkeet:
- Kananmunia
- Veitsi
- Lyijykynä
- Pumpulia
- Vettä
- Krassinsiemeniä
- Teelusikka
Toimi näin:
- Tyhjennä munat leikkaamalla munan kuoren yläosaan reikä.
- Laita kuoren sisään varovasti pumpulia ja kastele se kosteaksi.
- Kylvä siemenet ripottelemalla ne teelusikalla pumpulin tai mullan päälle.
- Muna pysyy pystyssä kennon avulla.
- Piirrä/maalaa kananmunalle kasvot.
- Muista kastella siemeniä päivittäin.
Ohjaajalle:
Kananmunan kuorille voi maalata tai piirtää tussilla kasvot, näin vihreät versot muodostavat kasvoille veikeän tukan. Tee krassitukalle vartalo kananmunakennosta ja askartele jalat jäätelötikuista.
Maaliskuun puuha: Linnunpönttö
Linnunpöntöistä on sekä iloa että hyötyä. Pönttöjen avulla saadaan elämää pihapiiriin, ja niillä voi lisätä lintujen määriä myös metsissä. Pönttöjä tarvitaan, koska kolopesijöillä on pulaa luonnonkoloista. Talvella pöntöt toimivat lintujen ja oravien yöpymis- ja suojapaikkoina. Lintujen elämää voi seurata ympäri vuoden.
Tarvikkeet ja työvälineet:
- 2–3 cm paksua höyläämätöntä lautaa
- n. 1 cm paksua filmivaneria eli vesivaneria
- Sinkittyjä 2–3 tuuman nauloja
- Metallilankaa, esim. sinkittyä rautalankaa
- Mitta, kynä, suorakulma, saha, pora, puukko, vasara
Työohje:
- Tutustu Birdlifen julkaisemaan oppaaseen pöntöt & linnut, josta saat paljon tietoa linnuista, pöntöistä ja pöntön rakentamisesta.
- Suunnittele mille lintulajille pöntön haluat rakentaa, sillä pöntön mitoitus riippuu siitä.
- Rakenna pönttö ohjeiden mukaan.
- Ripusta pönttö sopivaan paikkaan.
- Muista huolehtia linnunpöntön vuosittaisesta huollosta ja puhdistuksesta.
Ohjaajalle:
Linnunpönttöjen rakentamisessa riittää haastetta ja vaikeusastetta voidaan nostaa taitojen kehittyessä. Asentamisen jälkeen voidaan seurata mitä lintuja pönttöön muuttaa ja kuinka poikaset opettelevat lentämään
Lisätietoja:
Tarkemmat rakennusohjeet http://www.birdlife.fi/ -> http://www.birdlife.fi/julkaisut/esitteet/PONTOT_LINNUT_BIRDLIFE_SUOMI.pdf
Missä pesä?
Linnunpönttöjen lisäksi, linnut tekevät monien muiden eläinten lailla, myös itse pesiä. Pesien tarkoitus on toimia suojana sen asukkaille. Pesät ovat myös poikasten suoja kunnes ne varttuvat tarpeeksi vahvoiksi pärjätäkseen luonnossa.
Linnut pesivät eri paikoissa ja saattavat löytää pesäpaikan yllättävistäkin paikoista.
Tarvikkeet: kiikari, lintuopas, kynä, vihko
Toimikaa näin:
- Mieti minkälaisissa paikoissa olet itsenähnyt lijnnunpesiä
- Lähde luontoon tarkkailemaan linnunpesiä. Jos löydät pesän, älä kuitenkaan koske siihen tai mene liian lähelle. Käytä tarkkailuun esimerkiksi kiikareita
- Pohdi minkä linnun pesä mahdollisesti oli kyseessä.
Kuukauden eläin: Kana
Jalostuksesta huolimatta nykyisilläkin kanoilla on esi-isiensä kaltaiset luonnolliset käyttäytymis- ja rentoutumistarpeet ja -tavat: tarve tutkia ympäristöä, kuopsuttaa maata ja ottaa hiekkakylpyjä, venytellä siipiä ja jalkoja, räpytellä siipiä ja sukia höyhenpukua. Ne hakeutuvat luonnostaan munimaan suojaisaan paikkaan ja yöpymään ne hakeutuvat korkealle turvaan petoeläimiltä. Kanoille on tärkeää vuorovaikutus ryhmän muiden jäsenten kanssa, säilyttäen kuitenkin yksilöetäisyys erityisesti ruokailutilanteissa. Kana on laumaeläin ja sopivan kokoisessa laumassa kanat tunnistava toisensa, joka on ensiarvoisen tärkeää arvojärjestyksen muodostumisen kannalta. Sopivan kokoinen ryhmä on 5-20 kanaa ja muutama kukko.
Munien tuotanto
Munien tuottaminen on kanojen pääsääntöinen tehtävä.
Ne aloittavat munintansa täytettyään 18 viikkoa. Yleensä munantuotannossa olevat kanat ovat nuoria, sillä ne munivat parhaiten.
Kanan luontainen vuosirytmi on riippuvaista valon määrästä, joka vaihtelee eri vuodenaikoina. Keväällä kun valon määrä lisääntyy, alkaa kanojen luontainen lisääntymiskausi ja muninta. Syksyllä kun vuorokauden valoisa aika lyhenee, kanojen muninta alkaa vähentyä ja kanoilla alkaa sulkasato, jossa niiden vanhat ja kuluneet sulat putoavat pois ja tilalle kasvaa uudet sulat. Uuden höyhenpuvun muodostumisen jälkeen ja valoajan taas pidentyessä alkaa uusi munintakausi.
Kananpoikaset
Jotta kana voisi hautoa munimistaan munista kanapoikasia, tarvitaan kukko. Kukko ja kana parittelevat, jolloin kukko hedelmöittää munat ja kana hautoo hedelmöittyneistä munista tipuja. Kanat alkavat usein hautoa loppu keväästä tai alkukesästä. Jos kanan annetaan hautoa munistaan poikasia se lopettaa muninnan kun pesässä on noin 12 munaa. Tämän jälkeen se vain makaa samassa paikassa hautomassa muniaan, käyden välillä pikaisesti syömässä ja juomassa palatakseen takaisin hautomaan tulevia poikasiaan. Hautominen kestää noin kolme viikkoa, jonka jälkeen poikaset kuoriutuvat.
Jos kana saa itse hautoa munansa, kana ja poikaset leimautuvat tiukasti toisiinsa. Tämä toteutuu siten, että ennen poikasten kuoriutumista kananpojat ja kanaemo kommunikoivat keskenään piipittäen munankuoren läpi, jolloin ne oppivat tuntemaan toisensa äänen perusteella. Kuoriutumisen jälkeen tunnistaminen tapahtuu myös ulkonäön perusteella ja leimautuminen vahvistuu.
Jos tiput saavat kehittyä emonsa seurassa ne oppivat tärkeät taidot emoltaan. Esimerkiksi ruoka ja juomapaikan emo opettaa poikasilleen naputtamalla nokallaan lattiaa ruokakupin vieressä, jolloin poikaset tietävät, että sieltä löytyy ruokaa. Suurkanaloissa poikaset joutuvat opettelemaan tämän itse.
Untuvikko painaa syntyessään vain muutamia kymmeniä grammoja ja se on altis monille taudeille ja vaaroille. Ensimmäisinä elinviikkoina paino kuitenkin nousee huimassa tahdissa ja niille kehittyy vastuskyky tauteja vastaan ja höyhenpeite.
Tipujen sukupuolet on mahdollista erottaa heti kuoriutumisen jälkeen, mutta yleensä hyvin eroavuudet näkyvät muutaman viikon ikäisistä poikasista. Kananpoikasilla päälaella olevat harjan nystyt ovat pienemmät kuin kukkopojilla. Tiput kehittyvät eri tahtiin, mutta parin kuukauden ikäisistä poikasista sukupuolten väliset erot on selkeästi havaittavissa. Kukossa alkaa näkyä kukkomaisia ominaisuuksia noin neljän kuukauden iässä, jolloin se alkaa kiekua ja tulee sukukypsäksi. Kanat tulisi totuttaa ihmisten seuraan poikasista alkaen turhan stressin välttämiseksi. Tämä onnistuu melko vaivattomasti normaalisti arkipäiväisten hoitotoimien ohessa: ruokkiminen, siivoaminen ja munien keruu.
Lähde:
- http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoel%C3%A4imet/siipikarja/munijakanat
- https://oikeuttaelaimille.fi/tuotantoelaimet/kanat-hakeissa-ja-luonnossa
- http://opetus.ruokatieto.fi/WebRoot/1043190/sisaltosivu.aspx?id=1071847
- http://www.sey.fi/kanatieto/kanan_elamaa/poikasesta_aikuiseksi