Terveysmetsä -kirjassa melu määritellään niiden asioiden tuhoajaksi, joita haluamme kuulla. Osana luonnon lajikirjoa ihminen haluaa synnynnäisesti kuulla luonnonääniä. Olemme eläinlajina tottuneet elämään luonnonäänien ympäröimänä. Se on meille kotoisaa ja siksi tarvitsemme luontoa ja luonnonääniä pysyäksemme terveinä. Vasta fossiilienergia koneineen ja polttomoottoreineen sysäsi meidät melun maailmaan. Toisin kuin melu, luonnonäänet rauhoittavat ja hoitavat. Luonnonäänet ovat meissä kuten ekopsykologi Irma Heiskanen toteaa:
”Ihmiset kokevat yleensä miellyttäviksi harmoniset luonnonäänet kuten sateen ropinan, linnun laulun tai tuulen huminan. Luonto ikään kuin keinuttaa ihmistä elämän hengityksen rytmissä.
Me palaamme tavallaan kehtoon esimerkiksi meren aaltoja kuunnellessamme, koska siinä on sama ääni, mikä on ollut aikanaan, kun solut ovat muodostuneet. Kohdussa sikiö kuulee vesiputouksen kaltaista kohinaa ja lapsen ensimmäinen rumpu ovat äidin sydänäänet.”
Äänet palauttavat mieleen myös muistoja. Mieli lentää miellyttäviin hetkiin kuin kuikka ikään. Jukka Ruukki kuvaa juuri kuikan ääntä Tiede-lehdessä:
”Minulle tähän yhteen ääneen tiivistyy suomalainen järviluonto kaikkine ihmeineen ja ihanuuksineen. Se kuuluu suveen siinä missä käen kukunta. Se tuo mieleen heleän kesäillan, tyynen järvenselän, saunan lauteet ja lempeän löylyn, jonka sylistä ei ole kiire pois.”
Jos emme syystä tai toisesta pääse luonnonrauhaan sen äänien hyväiltäväksi, voimme tuoda luonnon hoitavat äänimaisemat kotiimme. Äänimaisemien hyvinvointivaikutuksia voi lisätä samanaikaisella luontokuvien katselulla.
Internetistä löytyy laaja valikoima erilaisia luonnonäänikuunnelmia. Tässä muutamia vinkkejä äänihoitoihin:
Sampsa Kiianmaa, Vihreä Veräjä
